Pekingin Suomi-koulu

2. Toiminta-ajatus
Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää suomalaisten peruskouluikäisten lasten suomen kielen taitoa sekä tutustuttaa suomalaiset Pekingissä asuvat lapset Suomen kulttuuriin, perinteisiin vuotusiin juhlapäiviin sekä muihin asioihin, jotka tukevat kielen opiskelua. Eräs Pekingin Suomi- koulun keskeisimmistä toiminta-ajatuksista on luoda ja säilyttää oppilaiden valmiudet palata suomalaiseen kouluyhteisöön.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää peruskouluikäisille ja alle kouluikäisille lapsille suomen kielen ja kulttuurin opetusta Suomi-koulutoiminnan muodossa. Yhdistys voi lahjoittaa varoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja jakaa apurahoja.

3. Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki Suomi-koulua käyvät lapset perheineen, Suomi-koulun opettajat sekä muut Suomi-koulusta kiinnostuneet ja sen toiminnan edistämistä kannattavat henkilöt, jotka haluavat olla mukana.

Muodollista jäseneksi hyväksymisprosessia ei ole, vaan jäseniksi tullaan aloittamalla opiskelu Suomi-koulussa tai tulemalla mukaan Suomi-koulun toimintaan joko suoraan tai vuosikokouksen kautta. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenet voivat erota Suomi-koulusta ilman muodollista menettelyä. Koulunsa kesken lukukauden lopettavan oppilaan on kuitenkin ilmoitettava asiasta opettajalleen opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen vuoksi.

Yhdistys voi erottaa jäsenen, joka on törkeällä tavalla rikkonut sääntöjä tai yhdistyksen päätöksiä tai joka on muutoin vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa. Jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen kokous 2/3 määräenemmistöllä paikalla olevista äänistä.

Mikäli Suomi-koulua käyvän oppilaan vanhemmat eivät huolehdi lukukausimaksujen tai muiden yhteisesti sovittujen osallistumismaksujen suorittamisesta, on ensisijaisina perintäkeinoina huomautus. Riidan kärjistyessä, voidaan asiaa sovitella ja viimeisenä keinona Suomi-koulu voi erottaa oppilaan, jonka lukukausimaksua ei ole suoritettu viimeistään kuukauden kuluessa huomautuksesta. Erottaminen voi olla pysyvä tai voimassa toistaiseksi, kunnes lukukausimaksu on suoritettu. Oppilaan erottamisesta päättää johtokunta.

5. Lukukausimaksu (19.1.2008)
Suomi-koulun lukukausimaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Johtokunnalla on kuitenkin oikeus muuttaa lukukausimaksun suuruutta kesken lukukauden ennalta arvamattomien seikkojen vuoksi. Tällaisia seikkoja voivat olla esimerkiksi Opetushallituksen hakemuksesta poikkeava määrärahapäätös tai oppilasmäärän ennakoimaton ja voimakas muuttuminen.

Lukukausimaksu voidaan puolittaa vain silloin, jos lukukauden alussa tiedetään, että oppilas muuttaa pois paikkakunnalta ennen kuin puolet lukukaudesta on kulunut tai oppilas aloittaa koulun, kun vähintään puolet lukukaudesta on jo kulunut. Kouluun voi käydä tutustumassa yhden kerran ilman maksuvelvollisuutta.

6. Johtokunta (19.1.2008)
Yhdistyksen asioita hoitaa johtokunta, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, tiedottaja, kirjastonhoitaja(t) ja tarjoiluvastaava sekä muut mahdollisesti valittavat jäsenet, kaikkiaan 6-15 jäsentä. Puheenjohtaja ja rahastonhoitaja eivät voi olla sama henkilö.

Johtokunnan kokouksiin ottavat osaa myös luokkien opettajat sekä ylimääräisten aineiden esim. musiikin, uskonnon, luonnontieteiden tai matematikan opettajat. Opettajakunnalla on täysi läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Johtokunnan käsitellessä pedagogisia asioita on heillä myös äänioikeus. Johtokunnan kokouksiin voivat lisäksi osallistua puhe- ja läsnäolo-oikeudella johtokunan kutsumat vierailijat.

Johtokunnan toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Johtokunta voi täydentää itse itseään, myös niissä tapauksissa, kun vuosikokouksen valitsema yhdistyksen toimihenkilö lopettaa tehtävässään kesken toimikauden.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii. Kutsu johtokunnan kokoukseen tulee toimittaa vähintään neljä vuorokautta ennen kokousta johtokunnan jäsenille sähköpostitse tai muuten todisteellisesti.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Puheenjohtajan harkitsemassa kiireellisessä asiassa johtokunta voi tehdä päätöksiä myös sähköpostitse 2/3 ääntenenemmistöllä. Tällaisesta päätöksestä on laadittava ja arkistoitava muistio.

Johtokunnan jäsenille voidaan maksaa vuosikokouksen päätöksellä palkkiota.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja.

8. Opettajien palkkaaminen
Opettajien palkkaamisen hoitaa johtokunta puheenjohtajan johdolla. Luokkien opettajien ohella voidaan palkata muita oppiaineita varten esimerkiksi kerran kuussa vierailevia opettajia. Lisäksi voidaan palkata avustaja tai avustajia joko yhtä luokkaa varten tai kiertäväksi. Sijaisen hankkiminen poissaolon ajaksi on kunkin opettajan velvollisuus.

Opettajat pyritään löytämään ammattitaitoisten luokan-, aineen-, erityis-, tai lastentarhanopettajien joukosta. Muodollinen pätevyys tehtävään ei kuitenkaan ole ehdoton edellytys. Muukin soveltuva koulutus voidaan hyväksyä. Merkittävää on ennen kaikkea henkilön soveltuvuus ja innokkuus työskennellä lasten parissa sekä käytännön kokemus vastaavanlaisista tehtävistä.

Yksi opettajista toimii vastaavana opettajana. Vastaavan opettajan tehtävät on tarkennettu erikseen laaditussa toimenkuvassa.<

Opettajille maksettavan palkkion suuruudesta päättää johtokunta.

9. Toimenkuvat
Näiden sääntöjen liitteiksi on laadittu mallitoimenkuvat puheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan, tiedottajan, kirjastonhoitajan/-jien, tarjoiluvastaavan, luokan opettajan, vastaavan opettajan sekä muiden oppiaineiden opettajien, kuten esimerkiksi musiikki, uskonto, matematiikka tai luonnontieteet, tehtävistä. Mallitoimenkuvia voidaan muokata ilman vuosikokouksen hyväksymistä.

10. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilinpitoa on hoidettava kaksinkertaisen kirjanpidon periaatteita noudattaen. Mikäli yhdistyksellä ei ole tasekirjanpitoa, on omaisuus kuitenkin luetteloitava. Yhdistyksen puheenjohtaja suorittaa kuittien tarkastuksen vähintään kerran vuodessa ennen tilinpäätöksen laadintaa. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja johtokunnan vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi päivää ennen vuosikokousta johtokunnalle. Vuosikokouksen hyväksymä tilinpäätös, toimintakertomus, budjetti ja toimintasuunnitelma sekä tilintarkastuskertomus on toimitettava Opetushallitukselle määrärahahakemuksen yhteydessä viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Pekingin Suomi-koulu voi anoa toimintaansa avustusta myös muilta tahoilta kuten esimerkiksi Suomi-seuralta.

11. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain johtokunnan määräämänä päivänä tammikuussa viikolla 3. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun johtokunta katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenen yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä johtokunnalta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Tällöin kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty johtokunnalle. Yhdistyksen kokoukset ovat päätösvaltaisia, kun paikalla on vähintään 6 jäsentä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella aikuisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

12. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Johtokunnan on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille sähköpostitse tai suomalaisyhteisön käyttämän sähköisen ilmoitustaulun kautta.

13. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille mahdollisille vastuuvelvollisille.

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä Suomi-koulun lukukausimaksun suuruus.

8. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, tiedottaja, kirjastonhoitaja(t), tarjoiluvastaava sekä muut mahdolliset jäsenet tulevalle toimikaudelle.

9. Päätetään johtokunnan jäsenille mahdollisesti maksettavien palkkioiden suuruudesta.
10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12. Kokouksen päättäminen Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti johtokunnalle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa tai lopettaessa toimintansa pysyvästi, käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Suomi-koulun säännöt